301780.jpg

Löysin vanhan joulunaikaisen kuvan, missä veljeni seisoo suolatun joulukuusen edessä. Vieläköhän joku "osaa" suolata . Meistä lapsista kuusi oli hieno, kuin ulkona olisi seissyt, puuttui vaan orava oksilta hyppelemässä.

Olen nyt aikuisena itsekin joskus suolanut kuusen,mutta tahtoo vain kiireiltä unohtua. Helppoahan se on. Laitetaan suolaa vatiin ja vettä joukkoon ja tehdään puuro. Sellainen ettei valu sormien välistä lattialle. Otetaan oksasta alapuolelta kii ja toiseen käteen suolaa ja sivellään pitkin oksaa. Märkänä oksat painuu alas, suolan painosta (kuvassa taitaa olla kuusi juuri suolattu) mutta suolan kuivuessa oksat nousee.  Kaunista, kuusessa on aidot kynttilät ja se ulottuu kattoon asti. Silloin oli aikaa istua kuusen juurella ja ihailla kynttilöitä. Ei viennyt televisio eikä tietokone ajatuksia muualle.  Eikä nuo lankapuhelimetkaan taineet soida  niin usein ku kännykät, tekstareista puhumattakaan.  

Silloin tehtiin joululahjojakin aika paljon itse. Muistan kun äitini teki kenkälaatikosta joulukirkon. En muista mistä torni oli (ei ainakaan maitotölkistä ; ) mutta ikkunoissa oli punaista silkkipaperia ja taskulamppu sisällä, näin saatiin kirkkoon valo.